keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Ultraus

Kävin tänään ultrassa ja siellä näkyi kymmenkunta follia puolellaan. Kaikki kuulemma näytti muutenkin hyvältä. Gonal-annosta pienennettiin vähän ja sain loput reseptit gonaliin, orgalutraniin ja pregnyliin. Lääkekatto ei vain vieläkään tullut täyteen...

Sitten harjoiteltiin hoitajan kanssa pregnylin lääkeampullien rikkominen ja yhdistely, ahdistus vaan sunnuntaita odotellessa :) Ensi tiistaina olisi sitten punktiopäivä ja perjantaina alustavasti siirto. Nyt saa hengähtää hetken kun kaikki mennyt tähän mennessä hyvin...

Lenkillä tämäkin biisi sai eri merkityksen kuin aiemmin:
"Yöllä ylös taivaalle mä pyynnön kuiskasin,
kävisipä pian tuulemaan.

Tuuli tuule sinne missä muruseni on,
leiki hetki hänen hiuksillaan,
kerro rakkauteni, kerro kuinka ikävöin,
kerro, häntä ootan yhä vaan."
Jenni Vartiainen\Missä muruseni on

maanantai 21. syyskuuta 2015

Pistosten aloitus

Hetken tauon jälkeen täällä ja asiat viimein etenevät :) Labrojen mukaan kilppariarvo oli 2,1 ja T4V 20,1. Ilmeisesti nyt riittävällä tasolla, kun TAYS ei hoitoa siirtänyt. Viime perjantaina pääsin siis aloittamaan Gonal-F:n pistämisen. 15 minuuttia istuin piikki kädessä, kunnes keräsin rohkeuden lävistää mahanahkani. Yllätyksenä tuli, ettei se sattunut kyllä yhtään. Kun vain pääsi yli tuosta ajatuksesta, että täytyy itseään pistää. Tuon jälkeen pistäminen onkin sitten sujunut, kun tietää, ettei tunnu missään. Sen verran on kuitenkin masussa ylimääräistä, että niistä kunnon makkaran kerättyä ja siihen pistettyä :)

Kolme piikkiä on nyt pistetty ja ainakaan vielä ei ole tullut mitään tuntemuksia alavatsan seutuville. Minulla on flunssa päällä eli en ole varma johtuuko tämä päänsärky flunssasta vai Gonalista vaiko molemmista. Ei minulla nimittäin flunssassa normaalisti päätä särje juurikaan. Muita sivuvaikutuksia en ole huomannut.

Keskiviikkona sitten ultraan tarkastamaan tilanne. Silloin saan tietää millä lääkkeillä ja lääkemäärillä jatketaan :)

Tänään muuten soitettiin TAYSista, ehdin jo säikähtää, että ei kai ne vain lähde perumaan jotain, mutta sieltä soitettiinkin, että olemme kuulemma maksaneet yhden ylimääräisen polimaksun ja kysyivät mihin tilille maksu palautetaan. Kerrankin näin päin että saammekin rahaa takaisin. Lääkäri oli vahingossa laskuttanut polikäyntimaksun siitä että oli elokuussa lukenut labratulokseni ja laittanut lausunnon tästä kotiin ja siitä ei siis saisi veloittaa.

Missä vaiheessa teillä muilla on alkanut nuo lääkkeet vaikuttaa ja olette huomanneet olossanne muutoksia?

perjantai 11. syyskuuta 2015

Muun elämän sovittaminen perheen perustamistoiveeseen :)

Tämä olen mahdollisesti raskaana muutaman kuukauden kuluttua -ajattelu on nyt kestänyt puolitoista vuotta ja tuntuu, että muu elämä on joutuu taipumaan tähän ajatteluun. Viime vuoden keväänä, kun yrittämisen päätimme aloittaa, olin juuri ehtinyt hakea työpaikkaa, mutta kieltäydyin sitten haastatteluun menosta, kun ajattelin etten voi heti tulla raskaaksi uudessa työpaikassa. Nyt alkusyksyllä sitten huomasin, että unelmieni työpaikassa on paikka auki. Laitoin hakemuksen vähän sillä ajatuksella, että työkokemukseni ei vielä riitä paikkaan, mutta tulevia paikkoja varten haluan osoittaa kiinnostukseni työnantajaa kohtaan. No kuinkas kävikään, soitto haastatteluun tuli ja muutama tunti haastattelun jälkeen sitten ilmoitettiin, että paikka olisi sinun. Tämä pisti pasmat pahasti sekaisin ja hetken jo pohdin pitäisikö siirtää hoitoja muutamalla kuukaudella. Työ olisi muuttunut mielekkäämmäksi, reissutyöt olisivat loppuneet ja palkkakin olisi noussut reilusti.

Tämä tieto tuli siis pari päivää ennen TAYSin suunnittelukäyntiä ja näiden päivien aikani mieleni muuttui koko ajan että mitä oikein teen. Mutta sitten kun suunnittelukäynti koitti, niin kyllä se päätös tuli että en pysty millään hoitoja siirtämään ja perheen perustamista en siirrä minkään työn vuoksi. Tuo suunnittelukäynti jotenkin konkretisoi nuo hoidot ja sen että nyt ne todella alkavat ja meillä on oikeasti mahdollisuus saada vauva. Tähän asti sitä on vain jotenkin elänyt ihme välitilassa, odottanut ja odottanut ja laittanut muun elämän myös odotukselle.
Ilmoitin siis rehellisesti tuohon työpaikkaan valinnastani näiden kahden unelman välillä ja toivottavasti tuon työn sitten joskus saan kun sen aika on...

Ajattelutapa "raskaana muutaman kuukauden kuluttua" näkyy ihan perusasioissakin, ostaisinko uuden talvitakin itselleni. No jos nyt en kuitenkaan kun jos ensi talvena on sitten iso maha, niin turha sitä vielä on ostaa. Tai kotona: no jos nyt vähän siivoilisin tuota varastoa ja kaappeja, niin mahtuu sitten vauvan tavaratkin sinne...

keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Käynti TAYSissa ja hoitosuunnitelma

Tänään oli kauan odotettu päivä eli hoidon suunnittelukäynti TAYSissa. Tämäkin lääkäri halusi tehdä kohdun ja munasarjojen ultrauksen eli sillä aloitettiin. Neljäs lääkäri siis tähän mennessä, joka paikat tutkii, alkaa jo tottua :) Kohtu näytti kuulemma hyvältä, johtava keltarauhanen löytyi ja munarakkuloita näkyi hyvin. AMH-arvoni oli kuulemma sen verran hyvä, että vaste lääkkeille voi olla "räikeäkin" eli pienillä annoksilla aloitetaan. Sain lääkesuunnitelman ja reseptit kiertopäivään 7-8 asti ja sitten on ensimmäinen ultraääni, jossa katsotaan jatkolääkitys.
Nyt on kiertopäivä 11 ja seuraavassa kierrossa kiertopäivänä 2 aloitetaan pistää Gonal-F -lääkettä 137,5 yksikköä ja rinnalle tulee kiertopäivänä 7 Orgalutran. Ultraääni pitää varata kiertopäivänä 1 (1. runsaan vuodon päivä) ja se tehdään kiertopäivänä 7-8.

Tässä välissä käyn vielä kilpirauhaskontrollissa ja me molemmat käymme infektiokokeissa. Mieheni niissä oli käynytkin maalis-huhtikuussa, mutta pitää olla otettu aikaisintaan 3kk sitten. Onneksi muistelin tätä ja kysyin lääkäriltä, onko ok että testit on otettu maalis-huhtikuussa. Muuten olisi tämäkin jäänyt huomaamatta.

Viikolle 40 ajoittuu siis näillä näkymin punktio, iik :) Miehelle tulee sairaslomapäivä punktiopäivälle ja itselleni punktiopäivä sekä luultavasti välipäivät punktion ja siirron väliin. Hoidon onnistumistodennäköisyys on 30%.
Sitähän ei mainittu, että välttämättä ei pääse hyperstimulaatioriskin vuoksi tuoresiirtoon, mutta pitää tähänkin henkisesti varautua etenkin jos tuo AMH-arvoni sitä enteilee. Ettei turhaan nosta toiveita kattoon tässä vaiheessa vielä. Huimaa edistystä tämä kuitenkin on, sillä nyt meillä on oikeasti mahdollisuus tulla raskaaksi. Nyt lääkkeitä ostamaan, ovat sitten jo valmiina odottamassa, kun pistokset aloitetaan parin viikon päästä :)

tiistai 25. elokuuta 2015

Väärä hälytys

Nopeasti kirjoitan eli sunnuntain panikointi oli vain toiveajattelua. Muutama tunti julkaisusta menkat ilmoittivat itsestään eli testejä ei tarvittu. Onneksi veljentytön syntymäpäivät veivät ajatukset heti pois pettymyksestä. No ensi viikolla sitten vain reseptejä hakemaan 😊

sunnuntai 23. elokuuta 2015

KP28 / 24-26

Elämme jännittäviä aikoja :/ Kuukautiset tosiaan piti alkaa viimeistään perjantaina. Kiertoni on ollut näiden 20 yrityskierron aikana 24-26pv, kerran kuukautiset ovat alkaneet KP27 aamuna...ja nyt on siis menossa jo KP28 ja ei mitään merkkejä kuukautisista, hui! Pikemminkin vähän päinvastaista, rinnat kipeytyvät normaalisti ovulaation jälkeen ja normalisoituvat 4-5pv ennen kuukautisten alkua, mutta nyt ne kipeytyvät vasta kiertopäivänä 24 ja ovat edelleenkin turvoksissa, muhkuraiset ja hieman arat...lisäksi mahani ei toimi pariin päivään ennen kuukautisia, mutta sekin on toiminut ihan normaalisti...lisäksi paineentunne oikealla puolella parin sentin alueella edelleen jatkuu.

Täytyy käydä päivällä apteekissa ostamassa testejä. Nyt vain ravaan ympäri kämppää ja käyn puolen tunnin välein vessassa katsomassa, että ei kai ne vain alkaneet. Minulla ei juurikaan kuukautiskipuja ole, yleensä vain parin tunnin särky alamahassa ennen kuin vuoto alkaa eli sekään nyt ei auta paljastamaan, onko kuukautiset tuloillaan vai ei. Täytyy sanoa, että melkoisen ajankohdan luonto nyt valitsisi, jos tämä vain olisi totta. Meillä olisi TAYSiin aika tosiaan puolentoista viikon kuluttua ja lokakuulle suunnitteilla ensimmäinen ICSI-hoito...

KRÄÄK!!!

tiistai 18. elokuuta 2015

Valeraskauksia...

Läheiseni totesi tovi sitten että kyllä nainen tietää, kun on raskaana. Olivat kuulemma touhunneet kerran ilman ehkäisyä ja nyt oli rouvalla tunne, että ollaan raskaana. On niin hyvää tavaraa kuulemma miehellä. Huoh, jos nainen todella tietäisi milloin on raskaana ja milloin ei, niin olisin ollut jo 10-15 kertaa raskaana tässä puolentoista vuoden aikana. Kävipäs myöhemmin ilmi, ettei tämä rouvakaan sitten ollut raskaana, kas kummaa ;)

Koirillahan on valeraskauksia. Narttukoirat rakentavat valeraskauden aikana pesää ja kantavat pehmoleluja ja hoivaavat niitä. Itselläkin tuntuu näitä valeraskauksia riittävän, milloin tunnen mitäkin varmaa raskautumisen tunnetta, on rinnat kipeänä, alavatsaa juippii ja on painontunnetta alavatsalla. Nyt uusimpana tämän kierron oireena oli pari iltaa ja aamua ihan hirveä palelu päällä. Sai laittaa hupparin yöksi päälle ja nukkua kahden peiton alla. Aamulla sitten kaksi pitkähihaista päällekkäin, pitkät housut ja villasukat ja ulkona yli 20 lämmintä...sitten sekin meni ohi, ei tullut flunssaa, ties mistä tuokin johtui...

Kierto kierron jälkeen ne kuukautiset vain sieltä alkavat lähes kellontarkasti, joten enää en anna itseni toivoa liikoja, jotten taas putoa korkealta ja kovaa, kun menkat sitten alkavatkin. Vaikka luomuraskauden toivosta en vielä ole luopunutkaan, niin en halua enää pettyä karvaasti. Eli ei enää pilvilinnojen rakentelua :)

Tosin söin pillereitä kymmenisen vuotta putkeen, joten normaalin kuukautiskierron oireita en enää muistanut ja kyllähän sitä herkemmin kroppaansa kuuntelee suuren toivon vallassa. Sinänsä ei siis ole ihme, että erilaisia tuntemuksia tuntee. Suurin osa niistä on kuitenkin täysin normaalin kierron oireita, joihin ei vain ole kiinnittänyt sen kummempaa huomiota.

No viimeistään perjantaina selviää, oliko tälläkin kertaa kyse vain valeraskaudesta :)





keskiviikko 12. elokuuta 2015

Kierron seuraamista ja vippaskonsteja :)

TAYSin käynnin lähestyessä olen taas pitänyt kirjaa kierrostani ja ovulaatiopäivistä. Olimme viikonloppuna mökillä suunnitellun yhden päivän sijaan kaksi päivää, joten jäi tikuttamatta tuo LH-huippu, jossa viiva tummuu kontrolliviivaa tummemmaksi, kun tikkuja ei ollut tarpeeksi mukana.


"Tärppipäivät" on kyllä edelleen yritetty hyödyntää, jos vaikka pieni ihme kuitenkin tapahtuisi ja saisimme sen nyytin ihan luomusti :)

Vippaskonstitkin olen nyt ottanut taas käyttöön, koska ei niistä nyt haittaakaan ole ja kaikki apu on hoitojen lähestyessä tarpeen. Olen syönyt ja syöttänyt miehelleni päivittäin monivitamiini- ja hivenainetabletin (sis. sinkkiä) sekä omega3-tabletit. Elokuun alusta aloitin itse foolihapot jälleen. Lisäksi nyt vielä päätin aloittaa myös Maca-jauheen syömisen ja syötän sitä nyt miehellenikin. Kun sitä tuonne kaappiin oli reilu puoli pussia jäänyt, niin miksipäs ei sitäkin nyt samaan syssyyn :)

Greippien syöntiä en sentään ole aloittanut, vaikka muiden blogeja lueskellessa sekin taas muistui ja mietin, että koska kiertoni on niin lyhyt, että pitäisikö nyt kuitenkin yrittää vahvistaa kohdun limakalvoja. Ehkäpä sekin otetaan käyttöön sitten ennen hoitojen alkua. Mitäs muita vippaskonsteja niitä olikaan??

tiistai 11. elokuuta 2015

Kontrolli petti...

Hyvin olen tähän mennessä onnistunut itseni hillitsemään vauvanvaateosastoilla, mutta nyt kauppareissulla menin lastenvaatekaupan ohi, jossa mainostettiin konkurssiloppuunmyyntiä. Päätin käväistä kaupassa katsomassa veljentytölle syntymäpäivälahjoja. Nähdessäni ihanan talvipussin ja siihen sopivat myssyn ja tossut en voinut vastustaa kiusausta...muutaman kerran kävin niitä hypistelemässä ja ajattelin, että ihan hölmöä niitä vielä on ostaa...mutta luontoni antoi periksi ja menin kassalle näiden ihanuuksien kanssa:

 

Tähän mennessä olen ostanut vain Tupper-kutsuilta lastenastioita en mitään muuta, mutta nyt en mahtanut itselleni mitään...hyvässä alessa kun vielä olivat ;)

Liikunnan lisäämistä

Hoidot lähestyvät hiljalleen ja töiden puolesta on nyt hieman helpompaa, kun ei tarvitse reissata koko ajan. Päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja kääntää vaa'an lukeman laskuun. Painoni on vielä juuri ja juuri normaalipainon puolella ja lääkärikäynneillä asiaan ei ole millään tavalla puututtu, mutta ajattelin että pieni painonpudotus ei ainakaan hoitoja haittaa :) Muutenkin on mukava päästä purkamaan ajatuksia lenkille ja turhautumista salille.

Heinäkuun alusta alkaen olemme käyneet salilla 3 kertaa viikossa ja lisäksi kävelleet ja pyöräilleet. Salilla olemme käyneet yhdessä kyllä koko yhdessäolomme ajan, mutta viimeiset pari vuotta kyllä turhan laiskaan tahtiin, etenkin minä...kesälomalla en vielä jaksanut kaloreita kytätä, mutta paino tippui heinäkuun aikana jo 1,5kg vaikka lomaan sisältyi mökkeilyä ja viikon ulkomaan matka. Matkoilla minulla on aina aiemmin paino hieman noussut, mutta nyt paino pysyi samassa lukemassa kiitos päivittäisten yli 10 kilometrin kävelyreissujen. Viikon aikana askelmittariin kertyi 116 000 askelta :)

Olen lihonut 13kg siitä kun aloimme mieheni kanssa seurustelemaan ja tuohon teinivuosien painoon minulla ei kyllä ole ikävä, mutta olisihan se kiva näyttääkin siltä että on käynyt 10 vuotta salilla :) Etenkin viimeisen vuoden aikana vaikka paino ei juuri ole noussutkaan niin minulla on alkanut kertyä ylimääräistä mahan seudulle. Tähän asti kaikki ylimääräinen on kertynyt reisiin ja takapuoleen, joten olen oppinut pukeutumaan tämän mukaan ja korostamaan vyötäröäni. Nyt kun mahassakin alkaa olla ylimääräistä, niin hienoinen itsetuntokriisi meneillä koko ajan kun en enää tiedä mitä laittaa päälle...

Tulipas sekavasti seliteltyä, mutta ajatuksena siis saada muuta ajateltavaa, edistää hoitojen onnistumista ja kohottaa itsetuntoa :)





torstai 6. elokuuta 2015

Verikokeiden tulokset tulivat

Nopeaa toimintaa TAYSilta sekä postilta :) Eilen siis lääkäri käynyt verikokeiden tulokset läpi ja tänään tuli postissa vastaukset. Helpotus on suuri eli suurempia ongelmia ei ollut. Ainoastaan TSH-arvo (tyreotropiini eli kilpirauhasen toimintaa säätelevä hormoni) oli edelleen liian korkea raskautumista ajatellen. Aiemmin arvo 3,84 ja nyt 3,2. Arvo pitäisi ilmeisesti siis saada alle kahteen, joten nyt lääkeannokseni on 25 mikrogramman sijaan 50 mikrogrammaa päivässä ja kontrolli on kuuden viikon kuluttua. Täytyy kyllä nolona myöntää, että olimme olleet mökkeilemässä ennen kokeiden ottamista ja unohdin kahtena aamuna ottaa tuon lääkkeen tai sitten muistin sen vasta aamiaisen syömisen jälkeen eli tämäkin saattoi vaikuttaa tuohon arvoon, mutta jos arvo pitää saada alle kahteen ja joidenkin kommenttien mukaan jopa lähelle yhtä, niin tuskin tuosta kahden tabletin syömisestä haittaa tulee. Pitää nyt vain seurailla tarkemmin omaa oloa.

Muiden kokeiden arvot (otettu KP5 aamulla):
T4-V (vapaan seerumin tyroksiini) 18,3 kun viitearvot ovat 9-19pmol/l
Jos TSH on alkanut nousta, mutta T4V ei ole vielä laskenut, puhutaan piilevästä kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Ihmisen ei vielä tarvitse tuntea oireita.
Elikkäs ilmeisesti kun tuo arvo on tuolla ylärajoilla, niin ei tarvitse huolehtia ??

FSH 6,7  viitearvot follikkelivaiheessa 2,5 – 10,2 IU/L elikkäs ilmeisesti en ole vielä lähellä vaihdevuosia :)
Aivolisäkkeen etulohko erittää follikkelia stimuloivaa hormonia (FSH:ta), joka naisilla stimuloi follikkelin kasvua ja estrogeenieritystä. FSH-pitoisuus tulee suhteuttaa ikään ja kuukautiskierron vaiheeseen. Naisilla FSH-pitoisuus nousee juuri ennen ovulaatiota, mutta taso on harvoin yli 12 IU/l.

LH 5,2 viitearvot follikkelivaiheessa 1,9 – 12,5 IU/l
Naisilla LH:n fysiologisena tehtävänä on stimuloida ovulaatiota ja sen jälkeen stimuloida keltarauhasen kehitystä ja ylläpitää sen hormonituotantoa. Kuukautiskierron alku- ja loppupuolella LH -pitoisuudet ovat matalat, mutta ovulaatiovaiheessa pitoisuudet nousevat 3 - 10 kertaisiksi.

Lisäksi jo aiemmin otettiin PRL eli prolaktiini, arvo oli 407 ja viitearvot 96-770mIU/l.
Prolaktiini on aivolisäkkeen etulohkon tuottama proteiinihormoni, jonka päävaikutuksia on rintarauhasen epiteelikudoksen kasvun stimulointi raskauden aikana ja maidon muodostumisen ja erityksen stimulointi imetyksen yhteydessä.



keskiviikko 5. elokuuta 2015

Kuukausi enää...

Kesä on onneksi kulunut nopeasti, kun on koko ajan ollut jotain tekemistä. Nyt olisi enää kuukausi TAYS:n käyntiin ja silloin saamme reseptit ja tarkemmat ohjeet sitten mukaamme. Toukokuun käynnillä kerrottiin, että ICSI-hoito tehtäisiin sitten lokakuun puolen välin tienoilla.
Kävin heinäkuun alussa TAYS:n määräämissä lopuissa verikokeissa ja eilen soittelin tulosten perään. Tänään kuulemma lääkäri käy tulokset läpi ja niistä tulee sitten kirje kotiin.

Kauhea jännitys ja pelko päällä, toivottavasti niistä ei nyt sitten enää löydy mitään, joka asettaa esteitä tiellemme. Yksityisen klinikan lääkäri kun puhui käynnillämme, että kiertoni on normaalia lyhyempi ja kyseli, onko se lyhentynyt ajoista ennen e-pillereitä, se saattaisi ilmeisesti olla ennenaikaisten vaihdevuosien merkki. Muistelen kyllä sitä itse, että kierto oli jo ennen pillereitä melko lyhyt ja silloinkin säännöllinen. Kiertoni pituus on siis 25-26 päivää ja googlettelun perusteella normaali kierron pituus on 23-35pv eli ilmeisesti kiertoni ei ole normaalia lyhyempi sitten kuitenkaan.

Samainen lääkäri puhui myös jotakin normaalia aktiivisemmasta munasarjasta, mikä saattaisi vaikeuttaa hoitojen kulkua ja minulle määrättävät lääkkeet tulisi katsoa tarkemmin. Huoh, mitä enemmän kyseistä lääkärikäyntiä muistelen niin sitä varmempi olen että lääkärin ammattitaito ei kyllä ollut ihan huipussansa. Tosi kiva vain että se sattui olemaan se ensimmäinen lääkäri, joka meille tarjosi alkuinfot tähän lapsettomuuteen. Nyt sitten on joutunut netistä kaivelemaan lisätietoa kaikkeen ja lukemaan kaikki lääkäreiden kirjoittamat paperit ja tulkitsemaan niitä netin keskustelupalstojen kautta. Mrr, ärsyttää tällainen...

maanantai 3. elokuuta 2015

Ensimmäinen käynti julkisella

Maaliskuussa yksityinen klinikka laittoi tosiaan lähetteen TAYSin lapsettomuuspoliklinikalle ja ajan saimme huhtikuussa postitse esitietolomakkeiden kera. Toukokuun puolessa välissä pääsimme sitten TAYSiin ja odotukset korkealla, että saisimme jo tuolloin mukaamme kaikki tarvittavat reseptit ja hoidot ehdittäisiin käynnistää ennen kesälomia...mutta eipä tällä polulla mikään mene niin kuin toivoo ja suunnittelee. Märkä rätti taas vasten kasvoja ja ravistus alas pilvilinnoista, seuraava vapaa hoitoaika olisi vasta lokakuun puolen välin tienoilla...pokka kuitenkin piti, kun hoki koko ajan itselleen, että älä itke, älä itke, älä itke, ei se maailma tähän kaadu, ei meillä ole mikään kiire...tottahan se on, ei meillä ole mikään kiire, mutta taas joutui siirtämään unelmia puolella vuodella eteenpäin...taas on tiedossa puoli vuotta kalenterin kyttäämistä, päivien laskemista, kiertojen laskemista ja karvas pettymys aina 25-26 päivän välein...


Mutta ainakin kyseinen lääkäri sanoi, että pääsemme ICSI-hoitoon suoraan. Minun pitää vielä erilaisissa hormonikokeissa (mm. kilpirauhaskontrolli, FSH ym.). Taaskaan en tajunnut tarkemmin kysellä, että mitä nuo labrat oikeastaan ovat ja mitä niillä haetaan takaa. Lääkärit ei tunnu tajuavan, että olisihan se ihan kiva itsekin tietää minkä vuoksi sitä vertansa luovuttaa ja mitä tutkimuksia oikein tehdään...

Inseminaatioyritys

Soitin maaliskuun lopussa klinikalle kuten oli sovittu sopiakseni inseminaatioajasta. Ovulaationi tulisi osumaan pääsiäisviikolle, mutta ei kuitenkaan pyhien kohdalle. Klinikan väki keskusteli meitä hoitaneen lääkärin kanssa ja sanoikin yllättäen, että lääkäri haluaa vielä seurata kilpirauhashormonin tasoa eli inseminaatio siirtyisikin seuraavaan kiertoon. Kiltisti suostuin tähän ja romahdin heti puhelun loputtua...kun suru ja pettymys väistyi, aloin kiroamaan lääkäriä ja sanoin miehelleni, että ihan varmaan lääkäri on jossain lomareissussa ja siksi siirsi hoitoa. Päivän pari puhisin itsekseni ja sitten ajattelin, että mehän se hoito maksetaan ja klinikka on yksityinen eli jos hoidon haluamme, niin kyllähän me sen myös saamme. Joten soitin uudestaan klinikalle ja sanoin, että haluaisimme kokeilla hoitoa tuosta kilpirauhasarvosta huolimatta, kun kyllähän lääkkeet jo varmaan ovat alkaneet tehota ja kun pääsyy kuitenkin on simppojen vasta-aineissa.
Meitä hoitanut lääkäri sitten soitteli meille pyynnöstä takaisin ja sanoi, että kyllähän hoito voidaan tehdä mutta hän ei itse valitettavasti voi sitä tehdä kun on lomalle vaan toinen lääkäri hoitaa meitä. Hah, arvasinhan! Jäi vielä huonompi kuva kyseistä lääkäristä, kehtaakin keksiä oman lomansa vuoksi tekosyitä viivästyttää hoitoa...


Mutta inseminaatiotahan sitten yritettiin eli mies kävi aamusella hoitamassa osuutensa ja itse menin lääkärin vastaanotolle toiveikkaana. Vasta-aineiden määrä oli kuitenkin vain entisestään noussut ja simppoja ei jäänyt jäljelle pesun jälkeen lähellekään riittävästi eli lääkäri suositteli, ettemme suotta maksaisi hoidosta vaan yrittäisimme vain luonnollista raskautumista ja kertoi, että on aiemminkin ihmeitä tapahtunut. Tämä lääkäri oli kyllä ihana, antoi rauhassa itkeä ja tuli halaamaan ja kertoi, että TAYSissa ei juurikaan nyt ole jonoja vaan pääsisimme hoitoon luultavasti hyvinkin nopeasti, ehkä jo ennen kesätaukoa. Lääkäri oikeastaan ihmetteli, että toinen lääkäri on suostunut meille lähteä edes yrittämään inseminaatiohoitoa, kun vasta-aineiden määrä on ollut niin korkea eikä ole edes kunnolla esittänyt meille faktoja, että hoito tuskin tulee onnistumaan. Hän kertoi, että TAYSissa tultaisiin mitä luultavammin suoraan tekemään meille ICSI-hoito ja siinä todennäköisyys ikäni huomioiden olisikin sitten n. 35 %-40%.
Ilmeisesti tämä lääkäri yritti korvailla toisen lääkärin touhuja, kun meiltä veloitettiin vain 41€ pesusta, siemennesteanalyysista ja tuosta lääkärikäynnistä, vaikka jo pelkkä siemennesteanalyysi on huomattavasti kalliimpi.

Näin jälkeen päin ajatellen oli kuitenkin hyvä, että tuo pesu tehtiin. TAYS sai tiedon siitä että vasta-aineiden määrä oli vain entisestään noussut eli hoitomuodoksi soveltuisi vain ICSI.

Tässä vielä tarkempaa tietoa analyysista:

MAR IgG 100% ja IgA 100%, määrä 18 miljoonaa, diagnoosi asthenozoospermia...

Määrä oli kuitenkin noussut 10 miljoonasta 18 miljoonaan eli päästiin viitearvon yläpuolelle :) Yritimme syödä terveellisemmin ja liikkua enemmän sekä napsia vitamiinit sekä olimme täysin juomatta kuukauden ennen hoitoyritystä eli tämä auttoi edes johonkin :)

Käynti yksityisellä klinikalla

Nyt on lomareissut tehty ja pääsee kirjoittelemaan tätä blogia :)
Yritän nyt ensin selvittää tänne muutamien kirjoitusten avulla lähtötilanteemme ja mitä on jo tapahtunut ja sitten vasta päivitän tätä tämän hetken tapahtumista :)

Kävimme maaliskuussa Ovumialla keskustelemassa siemennesteanalyysin tuloksista ja mahdollisista tulevista hoidoista. Olimme täyttäneet esitietolomakkeet elintavoistamme, kierroista, menkoista jne. Lääkäri teki minulle gynetutkimuksen ja ultraäänen, vaikka nämä oli jo työterveydessä tehty, mutta ei sitten ilmeisesti luottanut toisen lääkärin kirjoituksiin.
Olin lääkärin luona alkuun yksin, mieheni tuli klinikalle vasta töistä päästyään. Lääkäri luetteli ja esitteli kuvien avulla minulle kaavamaisesti eri hoitovaihtoehdot. ICSI-hoitojen lääkitykset, piikitykset ja punktio olivat hieman liikaa ja aloin itkemään, johon lääkäri sitten tokaisi ilmeisesti ihmetellen, että pelottaako sinua nämä hoidot. Juu eihän se ole kuin normaalia pelästyä, kun kuulee että mitä todennäköisemmin joutuu itseään piikittelemään ja joutuu punktioon. Olin kyllä lukenut hoidoista netistä, mutta vastaanotolla kaikki vain jotenkin realisoitui ikävästi.
Mieheni saapuessa vastaanotolle ilmoitimme, että haluaisimme lähetteen julkiselle puolelle. Lääkäri tuntui tuohtuvan tästä ja ihmetteli, miksi olemme sitten tulleet klinikalle, miksi emme pyytäneet lähetettä työterveydestäni. No eipäs tullut ensimmäisenä mieleeni ja anteeksi vain että halusimme tuossa kohtaa nähdä lääkärin ja saada lisätietoa tilanteestamme!
Lähetteen kuitenkin siis saimme ja lääkäri ei kuulemma tiennyt TAYS:n jonojen pituutta (hieman vaikea uskoa, kun TAYS:n poliklinikka on Ovumian yläkerrassa). Lääkäri muuttui jälleen ystävällisemmäksi, kun esitimme, että haluaisimme kokeilla klinikalla inseminaatiohoitoa odottaessamme aikaa TAYSiin.

Sain reseptin ylärajoilla olevaan kilpirauhashormonin laskemiseen eli lasten annoksen tyroksiinia sekä labralähetteen AMH-arvojen testaukseen ja kilpirauhashormonin kontrollikokeeseen. Mieheni sai lähetteen infektiolabroihin. Sovimme, että inseminaatio tehtäisiin huhtikuussa ja tyroksiininkin pitäisi silloin jo vaikuttaa, kun olen sitä kuukauden päivät ehtinyt syömään.

Tässä vielä ultran tietoja (kp 12): endometrium triple layer 9,4mm, johtofollikkeli 16,5mm, vasemmalla 5-10 AF ja oikealla 10-15AF. Ilmeisesti hyvät, en tajunnut näistä kysellä tarkemmin :(

Loppujen lopuksi klinikasta jäi hyvä olo, mutta kyseinen lääkäri oli kyllä aivan sieltä ja syvältä...



maanantai 20. heinäkuuta 2015

Lapsettomuustutkimuksiin...

Puolen vuoden yrittämisen jälkeen aloin jo miettiä pitäisikö mennä lääkäriin puhumaan asiasta ja kyselemään neuvoja. Arkailin kuitenkin menoa, sillä netin ohjeiden mukaan takana pitäisi olla vähintään vuosi yrittämistä ennen kuin asiaa kannattaa alkaa tutkia.

Kahdeksan kuukauden jälkeen eli joulukuussa 2014 minulle tuli muuta asiaa työterveyteen ja siskoni kannustamana rohkaistuin puhumaan myös tästä asiasta ja silmät kirkkaana kerroin, että yrittämistä on takana nyt noin vuoden verran. Minulle tehtiin gynekologinen tutkimus ja ultraääni sekä sain lähetteen hormonikokeisiin. Työterveyslääkäri merkitsi asian sairauden tutkimiseen, joten sain tutkimukset sekä labrat työterveyden piiriin kuuluviksi (meillä ilmeisesti on muutenkin hieman laajemmat työterveyspalvelut). Gyne- tai ultraäänitutkimuksesta ei löytynyt mitään ja hormonikokeistakin paljastui vain että kilpirauhashormoni on viitearvojen ylärajalla (3,84), joten oli miehen vuoro mennä testattavaksi eli siemennestetutkimuksiin.

Järkytys oli molemmille valtava, kun tulokset helmikuussa tulivat, erityisesti lause "hedelmöityskyky on selvästi alentunut". Siinä kohtaa kyllä romahdin hetkellisesti, mutta onneksi mieheni ja siskoni tukivat ja yrittivät etsiä asiasta positiivisia puolia. Näin kun jälkeenpäin ajattelee, niin onhan se totta nyt ainakin tiedettiin syy, miksi kovasta yrittämisestä mitään ei tapahdu. Kaikille ei löydy mitään erityistä syytä lapsettomuuteen eli siinä mielessä olemme onnekkaita, että syy löytyi ja hoitosuunnitelma pystytään tekemään sen mukaan. 

Ongelma simpoissa oli siis vasta-aineiden määrässä (MAR IgG 80% ja IgA 55%) sekä liikkuvuudessa (A nopeat suoraan 0%, B hitaat 25%, C paikallaan liikkuvat 9% ja D liikkumattomat 66%). Lisäksi simppojen määrä oli normaalia alempi (10 milj.). Vasta-aineista ja niiden aiheuttajasta ei juurikaan ole tietoa. Ainoa ilmeinen syy vasta-aineiden olemassaoloon olisi aiemmin saatu kovempi isku tai muu tapaturma, mutta mitään tällaista ei ole tapahtunut. Muuta selkeää syytä ei osata sanoa. Tutkimuksen tulokset on niin pirun hankalia tulkita ja netin keskustelupalstojen kautta sitten yritin epätoivoisesti etsiä lisää tietoa. Tutkimustulosten liitteenä saisi tulla jonkinlainen suomennos, että mitä nuo luvut oikeastaan tarkoittavat ja mistä ne aiheutuvat ja onko mitään tehtävissä.

Varasimme lääkärinajan yksityiselle hedelmöitysklinikalle, jotta saisimme lisätietoa asiasta sekä mahdollisista tulevista hoidoista. Olimme kuitenkin jo päättäneet, että pyytäisimme lähetteen julkiselle ja hoidot tehtäisiin julkisella. Täytyyhän sitä verorahoilleen vastinetta saada :)

Olen onnellinen, että huolimatta tuosta yhden vuoden yrittämisohjeistuksesta lähdin etsimään tietoa ja vastauksia jo kahdeksan kuukauden kohdalla, sillä selkeä syy löytyi ja kuitenkin takana tulee olemaan ainakin 1,5v yritystä ennen kuin pääsemme ensimmäiseen hoitoon.

torstai 16. heinäkuuta 2015

Blogin aloitus

Päätin aloittaa blogin pitämisen ja kirjoittamisen tästä prosessista. Ajattelin, että olisi hyvää terapiaa päästä purkamaan näitä tuntemuksia matkan varrella. Itse olen kokenut muiden samasta aiheesta tehdyt blogit hyväksi avuksi tässä ennen hoitoja -vaiheessa, joten jos blogistani olisi apua myös mahdollisille lukijoille nyt tai tulevaisuudessa. Toki olisi hienoa saada reaaliaikaista vertaistukea tämän blogin kautta ja löytää samassa vaiheessa olevia kohtalontovereita :)

Olen 28-vuotias ja mieheni on minua muutaman vuoden vanhempi. Olemme olleet yhdessä kymmenisen vuotta. Elikkäs oli jo aikakin alkaa perustaa perhettä. Sukulaisetkin olivat jo vihjailleet tästä hyvän aikaa :)

Lopetin e-pillerit huhtikuussa 2014 ja aloitimme yrittämisen innoissamme ajatuksesta, että pian olisimme raskaana ja meille tulisi vauva. Kesällä luin jo netistä kaiken kuukautiskierrosta, ovulaation ajankohdasta ja kikkakolmosista, joilla raskautumista voisi edesauttaa. Greippimehut, jalat ja peppu pystyssä ym. kikat tuli kokeiltua, mutta siltikään mitään ei tapahtunut. Kuukautiskiertoni vakiintui heti pillereiden lopettamisen jälkeen 24-26 päivään ja kun aloin ovulaatioita testaamaan, niin nekin sain tikutettua 12-13 kiertopäivän paikkeille.

Ovulaatiotestit olen tilannut Mammaksi.fi -sivustolta (KLIK) ja käyttänyt liuskamallisia testejä. Nämä ovat huomattavasti halvempia kuin apteekista ostetut testit (esim. 24kpl / 15,50€) ja itse olen näillä pärjännyt vallan hyvin.